Miten lapsen saa liikkumaan?

Lasten liikunnasta puhutaan jatkuvasti. Huoli lasten liikunnan vähäisyydestä on havaittavissa. Tässä kirjoituksessa pohditaan miten lapsi saadaan liikkumaan ja miten lapis saadaan pysymään liikunnan parissa, mielellään aikuisikään asti. Mietimme myös mitkä liikuntamuodot ovat terveyden kannalta hyviä ja kuinka paljon lapsen pitäisi tutkimusten mukaan liikkua.

Tavoitteena sisäinen motivaatio

Motivaatio jaetaan karkeasti kahteen: sisäinen ja ulkoinen motivaatio. Ulkoinen motivaatio tarkoittaa käytännössä sitä, että motivaatio tulee esimerkiksi ryhmäpaineesta tai toisen henkilön aiheuttamasta yllytyksestä. Ulkoinen motivaatio syntyy palkkion toivossa tai rangaistuksen pelossa. Sitten meillä on sisäinen motivaatio. Sisäisesti motivoitunut henkilö toteuttaa itseään haluamallaan tavalla. Tällöin ihminen toimii omaehtoisesti. Sisäistä motivaatiota on vaikea/mahdotonta herättää palkitsemalla. Jos sisäisesti motivoitunut ihminen toteuttaa itseään, saa hän ylemmän tason palkkion tunteiden muodossa.

Motivaatio on hyvä muistaa kun lähdetään ajattelemaan lapsen harrastusta. Jos ottaa lapsen mukaan valintaprosessiin, on tämä luultavasti innostuneempi aloittamaan uuden harrastuksen. Alussa kannattaa kokeilla eri lajeja jolloin lapsi saa käsityksen siitä, mikä laji sopii hänelle. Tärkeintä on löytää sellainen harrastus josta lapsi pitää. Tällöin liikuntaan muodostuu positiivinen suhde. Positiivisella ja kannustavalla ympäristöllä on myös hyvin suuri merkitys.

Mitä jos lapis ei ole ollenkaan motivoitunut liikkumaan? Ei hätää, toivoa on kyllä! Voitte kokeilla liikuntaa mahdollisimman positiivisessa ympäristössä. Tutkimusten mukaan tunteet tarttuu, eli hyvällä fiiliksellä yhdessä kokeilemaan eri lajeja. Toimi esimerkkinä lapselle ja kannusta häntä liikkumaan.

Kannattaako lapsen liikkumista palkita?

Ihminen on luonteeltaan sosiaalinen ja aktiivinen olento, joka etsii ympäristöstään mielekästä tekemistä. Itseohjautuvuusteorian mukaan, ihminen motivoituu omista mielenkiinnon kohteista. Sosiaalinen ympäristö vaikuttaa myös itseohjautuvuuteen, sekä positiivisesti että negatiivisesti. Eräässä kenttäkokeessa annettiin rahaa ulkoisena palkkiona, jolloin sisäinen motivaatio tehtävää kohtaan aleni. Tästä herää kysymys: kannattaako liikuntaa palkita esimerkiksi peli-ajalla? Jos sisäinen motivaatio laskee ulkoisten palkkioiden myötä, saattaa tällä olla suuri merkitys liikunnan pitkäjänteisyydellä. Parhaassa tapauksessa liikunta on itsessään hauskaa ja palkitsevaa.

Mitä ja kuinka paljon?

Tutkimusten mukaan aerobinen liikunta, joka kohdistuu sydän-, verisuoni- ja hengityselimistöön, on terveyden kannalta hyödyllisintä. Luuston kehitys vaatii lisäksi iskuja, esimerkiksi hyppyjen muodossa. Jotta terveysvaikutukset kasvaisivat huomattavasti, tulisi lasten liikkua vähintään tunti päivässä. Liikunnan tulisi olla intensiteetiltään keskiraskasta tai raskasta.

Tutkimuslähde: Systematic review of the health benefits of physical activity and fitness in school-aged children and youth (Janssen and LeBlanc; licensee BioMed Central Ltd. 2010)